Olo oli melko erikoinen kun kuuden kuukauden netissä raketamisen jälkeen viimein seisoimme omalla pihalla! Kaikkien toiveiden täyttymys avautui siinä! Oli juuri sellainen kuin sen ajattelimmekin olevan, ainoastaan se kuumuus jonka toki tiesimme olevan, oli ehkä enemmän kuin ajattelimme. Siihen tavalla tai toisella onneksi tottuu, tai ainakin oppii säätelemään elämänrytmiänsä ym. niin että on mahdollisimman hyvä olla.

Kaikessa on palvelu pelannut ja aikataulut pitäneet. Huonekalut ja kodinkoneet tuotiin kotiin ja kasattiin ja jopa sänky pedattiin!!!!!!!!! Ihmiset äärimmäisen ystävällisiä ja vaikka ei yhteistä kieltäkään aina löytynyt niin kummasti asiat selkeni. Esim putkimies tuli kiristämään liian löysää liitosta veskin lavuarin alla niin hän ei puhunut englantia emmekä siis tienneet kuka on. Ja hän ei taas tiennyt mitä piti tehdä...niinpä kaivoi putkipihdit ja näytti niitä, siis tiesimme että tämä on putkimies ja sitten elekielellä näyttämään mitä piti tehdä :-) kaikki hoitui.

Ajoporttiin tilasimme sähkömiehen asentamaan varauksen sähköiselle portille että sitten jossain vaiheessa hommaisimme siihen moottorin. (oli sunnuntai niin ajattelimme että ei tarvita sitä silloin) Parin tunnin työn jälkeen toi kolme kaukosäädintä ja näytti miten portti aukeaa! Olivat siis laittaneet koko härvelin siihen. Toki voisi ajatella että on rahastusta kun tehdään valmiiksi vaikkei pyydäkään, no se jää nähtäväksi onko hyvä vai huno asia...monessa maassa jää tekemättä kokonaankin!

Mopojen rekisteröinti (lähestulkoon pakollinen kulkuväline tuolla ja varsinkin kun ei vielä ole aluekauppaa valmiina ja sillä pääsee nopeammin kuin autolla), talo rekisteröinti, pankkitilin avaus (kirja, nettitunnukset ja pankkikortti/masteri), ym. yllättävän hyvin meni kaikki myös vaikka ei kielitaito varmaan puolin tai toisin ollut aina samalla tasolla. Luku sinänsä oli vielä smart house villagen henkilökunta ja heidän ääretön ystävällisyys ja avuliaisuus... Saimme jopa kutsun palvelupäällikön juhliin jos joulukuussa siellä olemme.

Hieman hämmennystä aiheuttaa se että yhden kilometrin säteellä saattaa olla kullalla kimaltavia palatseja ja todella köyhiä ihmisiä majoissaan laittamassa nuotiolla ruokaa...Mutta onnellisilta kaikki vaikuttavat.Olemme myös omalla käytöksellämme osoittaneet että emme koskaan aliarvioi tai ole "ylempää" kansaa kun kukaan muukaan ja toivomme että niin tekisivät myös muut falangit!

Eläminen on tosi halpaa siellä ja verrattuna vaikka Phuketinkin hintatasoon niin oli vieä edullisempaa. Käytiin yks kerta yhden hotellin ravintolassa ja Risto söi "satobrienin" ja mä "gordonblöön" ja pullo punaviiniä + pari vesipulloa = n.780 bahtia (1000 bahtia olisi n.20e) ja siitäkin viinin osuus oli jo reilut 500 thb. TukTuk -kuski oli käytössä n.2,5 tuntia ja otti 5o thb (n  1 euro), tosin tämä vaati ne käynnit mm. räätälillä ja koruliikkeessä josta saavat leimat (bensarahaa) kun tuovat turisteja. No tällä kertaa se ei haitannut mutta jatkossa kun asumme siellä, olisi ikävä joka kerta käydä ne samat liikkeet läpi ja vielä ostamatta mitään ;-) Täytyy varmaan teettää T-paita tai lippis jossa lukee että emme ole turisteja vaan asumme täällä.

Lehmät ja kanat ja hevoset yms. laiduntavat teiden varsilla paimenen ohjauksessa mutta siitä aina muutama karkaa tielle. Silläpä pitää olla varovainen kun ei koskaan tiedä mitä mutkan takana piilee...

Hämähäkkejä, käärmeitä, skorpioneja, gekkoja ja sammakoita yms sielä on ja niistäkin kannattaa olla tietoinen! Rukoilijasirkkakin halusi tehdä tuttavuutta!

Meinasin yhden käärmeen päälle astua iltalenkillä...tiedä olisiko ollut myrkyllinen mutta en ajatellut siitä ottaa selvää. Kauhea pelko itsellään että mitä jos ajan joskus jonkun vaikka kulkukoiran päälle niin mitä teen.... se nimittäin vääjäämättä voi olla joskus edessä kun niitä pentuja varsinkin on vaikea nähdä.

Naapureihin olemme tutustuneet muutamaan jo. Vieressä asuu Englantilais-Hollantilainen pariskunta ja seuraavana Norjalainen mies joka Thaimaalaisen kanssa naimisissa ja koti Koh Samuilla, tämä heidän "lomapaikka". Vastapäinen Hollantilainen pariskunta ovat meidän tapaan pysyvät asukit siellä ainakin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin...